Rajojen ylittäminen
Schengen-sopimus
Schengen-sopimuksen tarkoituksena on helpottaa ihmisten liikkumista sopimusmaiden välisessä liikenteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rajamuodollisuuksista on luovuttu sopimukseen kuuluvien maiden välisessä liikenteessä. Schengen-maita on nykyään yhteensä 26, muun muassa kaikki Itämeren alueen valtiot Venäjää lukuun ottamatta. Vastapainoksi sisärajatarkastusten poistamiselle viranomaisten välistä yhteistyötä on lisätty ja ulkorajatarkastusten suorittamista on yhdenmukaistettu. Ulkorajalla tarkoitetaan sopimukseen kuulumattoman maan ja Schengeniin kuuluvaan maan välistä rajaa. Suomi voi myös erityisestä syystä tilapäisesti palauttaa entisenkaltaisen rajavalvonnan sisärajoille.
Schengen-säädökset eivät kuitenkaan tarkoita passivapautta, vaan henkilöillä on yhä oltava mukanaan voimassa oleva passi tai poliisin 1.3.1999 jälkeen myöntämä kuvallinen henkilöllisyystodistus. Passi tai henkilöllisyystodistus on tarvittaessa esitettävä sitä pyytävälle viranomaiselle. Pohjoismaiden passivapauden ansiosta Pohjoismaiden välillä ei tarvitse tulevaisuudessakaan olla mukana virallisia matkustusasiakirjoja.
Ohjeita huviveneilijöille Schengen-alueella
Schengen-maihin liikuttaessa huvialusten ei tarvitse käydä enää rajatarkastuksissa. Virallisia kulkuväyliäkään ei tarvitse käyttää, vaan Suomesta voi lähteä ja Suomeen voi saapua sieltä, mistä haluaa. Rajavartioviranomaisille ei tarvitse tehdä ilmoitusta maasta lähdettäessä tai maahan saavuttaessa. Viro, Latvia, ja Liettua ovat myös Schengen-maita, joten rajatarkastuksia ei niihin maihin lähdettäessä myöskään enää ole. Rajavartioviranomaiset voivat kuitenkin jatkossakin tehdä pistokoeluonteisia tarkastuksia, joissa selvitetään veneilijöiden käyttämää reittiä ja veneessä mukana olevia matkustajia. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa niin saariston suojassa kuin avomerelläkin.
Vaikka liikkuminen Schengen-maiden välillä onkin rajamuodollisuuksien osalta vapaampaa kuin aiemmin, tulee reittisuunnitteluun kiinnittää erityistä huomiota. Virallisten väylien ulkopuolella liikuttaessa kareja ja matalikkoja ei ole merkitty samoin kuin väylillä, myös merikartan tiedot näiltä väylän ulkopuolisilta alueilta saattavat olla epätarkkoja. Väyliä pitkin veneiltäessä navigointi onkin helpompaa kuin väylien ulkopuolella. Reitin valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös liikenteen vilkkaus. Esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välinen vilkas laivaliikenne ei välttämättä aina pysty huomioimaan väylien ulkopuolelta väylälle tulevia huviveneitä.
Rajamuodollisuudet Venäjälle ja Saimaalle
Venäjä ei ole Schengen-valtio, joten Venäjälle tai Saimaan kanavalle matkustettaessa rajamuodollisuudet ovat edelleen voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne veneiltäessä huvialusten on maasta lähtiessään ja maahan tullessaan käytettävä merikarttaan merkittyjä virallisia väyliä. Aluksen on kuljettava näitä väyliä pitkin aluemereltä lyhintä reittiä lähimpään rajanylityspaikkaan ja päinvastoin. Rajanylityspaikkoina huviveneille toimivat Haapasaaren, Hangon, Maarianhaminan ja Suomenlinnan merivartioasemat sekä Santio.
Suomessa huviveneiden rajanylityspaikat ovat avoinna klo 8-22 välisenä aikana. Ennen saapumista on asiasta hyvä ilmoittaa noin tuntia etukäteen meri-VHF:n kanavalla 68 tai soittamalla kyseiselle merivartioasemalle. Myös miehistöluettelo on hyvä olla täytettynä, sillä se nopeuttaa rajamuodollisuuksien hoitamista. Venäjälle lähdettäessä miehistöluetteloita tarvitaan neljä ja Saimaalle mentäessä kuusi kappaletta. Lisätietoja rajamuodollisuuksista ja miehistöluetteloista saa Rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi.
Ahvenanmaa
Schengen-säännökset eivät muuta mitenkään Ahvenanmaan asemaa EU:ssa. Ahvenanmaan maakunnan ja manner-Suomen välillä oleva veroraja säilyy edelleen. Verorajan ylittävän veneilijän ei edelleenkään tarvitse käyttää erillisiä veroteitä (tulliteitä), eikä ilmoittautua tullitoimipaikassa edellyttäen ettei aluksessa ole tullattavaksi ilmoitettavaa tavaraa. Lisätietoa tullisäännöksistä saa osoitteesta www.tulli.fi.