Milloin veneet sähköistyvät?

Blogi

Liikenteen päästöt ja niiden alentaminen ovat kuumia puheenaiheita. Etanoli, biokaasu, biodiesel, P2X, vety ja polttokenno vai sähkö? Mahdollisia ratkaisuja on lukuisia ja teknologioiden kehitys ratkaisee tulevaisuuden. 

Suomalainen sähkövene Q30

Vapaa-ajan veneily tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 0,2 prosenttia, joten sillä ei ole kokonaispäästöjen kannalta juurikaan merkitystä. On kuitenkin selvää, että päästöjen pienentäminen koskee kaikkia aloja.

Veneilyä verrataan usein autoiluun ja samalla unohdetaan sekä käyttöolosuhteiden että suuruuden ekonomian tuomat erot. Autoteollisuus on toimialana maailmassa noin satakertainen veneteollisuuteen verrattuna, joten monimutkainenkin ratkaisu voi skaalaetujen kautta olla selvästi edullisempi tuotettua autoa kohti. Onneksi veneala voi soveltaa monia autoalan ratkaisuja, kunhan ne vain muokataan veneilyyn soveltuviksi. 

Vene menee jatkuvasti ylämäkeen

Käyttöolosuhteiden eroille taas ei voi mitään. Tieliikenteessä voitetaan pyörien vierintävastus, kerätään jarrutusenergiaa talteen ja ajellaan usein pintakaasulla tasaista tietä ja välillä jopa alamäkeä. Veneilyssä sen sijaan pusketaan vesimassoja pois keulasta, joten veneilyn vaatimaa energiantarvetta voisi hyvin verrata siihen, että tieliikenteessä ajettaisiin jatkuvasti ylämäkeen. 

Veneilyn sähköistymisen suurin ratkaistava haaste on akkujen huono teho-painosuhde. Sähköpropulsion tehoalueiden merkittävä laajentuminen ja käyttökohteiden laajentuminen myös liukuvarunkoisiin veneisiin vaatii selkeän kehitysharppauksen akkuteknologialta. 

Akkuteknologian kustannusten on myös tultava merkittävästi nykytasoa alemmaksi, jotta sähkö olisi laajemman asiakassegmenttien saavutettavissa. Harvalla veneilijällä on varaa investoida kymmeniä tuhansia euroja veneensä sähkökonversioon. 

Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja nykytietämyksen valossa tuskin pystytään edes vetämään varmoja johtopäätöksiä, miltä akkuteknologiat näyttävät viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Mutta jo tänä päivänä voi ympäristötietoinen veneilijä valita sähkömoottorin, kunhan ymmärtää sen käyttörajoitukset, unohtaa kiireen ja keskittyy nauttimaan hiljaisesta menosta. Nykyinen litiumakkuteknologia on jo kilpailukykyinen pienimmissä teholuokissa, mikä näkyy sähköperämoottorien yleistymisenä soutuveneiden apumoottoreina.

Jarkko Pajusalo

Sähkö veneiden käyttövoimana:

• Vapaa-ajan veneilyn 126 000 tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 0,2 % koko Suomen kasvihuonepäästöistä.
• USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhat, ennen vuotta 1998 valmistetut kaksitahtiperämoottorit vastaavat 35 % käytössä olevasta moottorikannasta ja 90 % vapaa-ajan veneilyn päästöistä. Näissä päästöissä on hiilidioksidin lisäksi erityisen haitallisia typen oksideja ja häkää.
• Sähköveneilyssä optimoidaan matkaa ajan kustannuksella. Veneilyn sähköistämisen haaste on veden vastus, joka on moninkertainen pyörien vierintävastukseen verrattuna. 
• Veneilyn sähköistyminen Suomessa on tosiasia soutuveneluokasta alkaen. Suomessa myydään vuosittain 10 000 polttomoottorikäyttöistä perämoottoria ja jo yli 6000 sähköperämoottoria. 
• Nopeiden liukuvarunkoisten veneiden merkittävä sähköistyminen vaatii akkuteknologialta kehitysharppausta kohti parempaa teho-painosuhdetta ja kustannus-tehosuhdetta.
• Sähköperämoottorien myynti kasvoi 26 % vuonna 2020 ja myynnin kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös jatkossa. Veneisiin sopivien sähkömoottoreiden tarjonta ja kysyntä kasvavat ja käyttömahdollisuudet laajenevat.