Kerralla kuntoon, vaikka sitten hitaammin

Blogi

Kohta päästään vesille!

Kevään ensimmäinen reissu on aina yksi vuoden kohokohdista. Ei siksi ole ihme, että välillä into kuohuu sen verran yli, että joskus syntyy myös vähemmällä ylpeydellä kerrottavia tarinoita.

Yleensä harmittomia, joskin noloja tapauksia ovat polttoaineen loppumiset kesken neitsymatkan. Meripelastajat kertovat näitä sattuvan joka vuosi hämmästyttävässä määrin, ja etenkin aivan kauden alussa. Olenpa itsekin päässyt kahdesti hinaamaan ulapalle uuvahtaneen paatin takaisin satamaan.

Hölmöin oma temppuni tähän asti – ja toivottavasti ikinä – on veneen siirto traileriluiskalta laituriin ilman pohjaproppua. Onneksi jäin paatin viereen turisemaan niin pitkäksi aikaa, että huomasin vesilinjan painuvan outoon asentoon. Sitten palattiin sangen ripeästi trailerille.

Hyvin tunnettu kotimainen sanonta kertoo, mitä syntyy hätäilemällä. Se koskee maailmanmenoa yleisesti, mutta suurista merenkulkukansoista esimerkiksi britit ovat tuoneet samaa aihetta kuvaavia termejä laivoilta maakrapujen ohjeiksi.

Englannissa asia on ”Shipshape” eli laivakunnossa, kun se on viimeisen päälle hoidettu. Tai ”Bristol Fashion”, aikanaan maan suurimpiin kuuluneen satamakaupungin mukaan.

Huviveneissä toki voi ottaa monet asiat rennommin kuin ammattimerenkulussa, mutta venevarusteiden ylläpidossa huolellisuus ja järjestelmällisyys itse asiassa lisäävät rentoutta. Tilanne on vähän sama, kuin äitini tavassa hoitaa kotia.

”Jos kerran et tykkää siivota, niin älä sitten tee sotkua”, hän opetti. Tutkittuani asiaa nyt yli puoli vuosisataa, luulen, että hän saattoi olla oikeassa. Tavarat todellakin löytyvät seuraavalla kerralla helpommin, kun ne laittaa heti käytön jälkeen takaisin oikeille paikoilleen. Tiskikasa ei kasva, kun astiat pesee heti ruokailun jälkeen. Isä taas tapasi huomauttaa, että vain tekemättömät työt painavat mieltä.

Vene on tavallaan pieni huusholli. Siksi ohjeet toimivat siellä erityisen hyvin, ja niiden noudattaminen on erityisen kevyttä. Kun ottaa tavaksi koilia köydet heti lähdön jälkeen ja panna muutkin varusteet selvitettyinä oikeille paikoilleen, laituriin palaaminen on huomattavasti helpompaa. Ja kun paluun jälkeen huolii veneen saman tien lähtövalmiiksi, seuraava kerta on vielä helpompi. Helppous taas kääntyy suoraan sekä turvallisuudeksi, että nautinnoksi, jota vesiltä ylipäätään ollaan hakemassa.

Vesillä pätevän konkarin erottaa aloittelijasta ennen kaikkea siitä, ettei ensin mainitulla näytä koskaan olevan kiire. Se johtuu kyvystä ja tavasta ennakoida tilanteita. Kykyä kasvattaa kokemus, mutta tapaa voi jokainen noudattaa heti harrastuksen aloittaessaan.

Paitsi varusteista ja veneestä huolehtimista, se koskee myös kaikkien manöövereiden suorittamista, navigointia ja suunnistusta sekä vaikkapa solmujen tekoa. Niissä hyvä merimiestapa tarkoittaa sitä, että tehdään mikä tahansa tehtävä niin huolella, ettei sitä tarvitse kohta korjata uudelleen. On nimittäin nopeampaa tehdä asiat yhden kerran rauhallisesti kuin kaksi kertaa hätäillen.

Ja vaikka sivullisten arviolle ja arvostelulle ei kannata liian suurta painoa antaa, on aivan sallittua kerätä hyvää mieltä, miksei pientä ylpeyttäkin onnistuneista suorituksista. Niitä tavoitellessa voi pitää mielessä, että rauhallisesti myhäilevä merikarhu on paljon tyylikkäämpi olento kuin hermostuneesti säntäilevä metsäkärppä.

Bloggaaja on purjehdukseen erikoistuva freelance-toimittaja ja merimelonnan harrastaja Pasi Nuutinen (nuutispasi@gmail.com)