Yritysesittely: Selboat Oy – 50 vuotta veneiden korjausta ja huoltoa
Ajankohtaista 16.07.2018
Selboatin 50-vuotisjuhlia vietettiin viime lokakuussa Vuosaaren upeassa hallissa.
Selboat mielletään helposti länsi-helsinkiläiseksi yritykseksi. Toiminta alkoi ja kasvoi Koivusaaressa Lauttasaaren kupeessa, mutta runsas vuosi sitten yritys muutti Itä-Helsinkiin Vuosaareen. Toiminnan perusteet ovat kuitenkin samat kuin ennen: veneiden korjaus ja huolto.
Selboatin toimitusjohtaja Raimo Selén kertoo, että muutto Vuosaareen on avannut yritykselle uusia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa toimintaansa. Hallin vieressä on valtava huvivenesatama, eli runsaasti uutta asiakaspotentiaalia. Toki asiakkaita tulee myös kaukaa, etenkin kun kyseessä on kumiveneiden korjaus.
Hyvät työ- ja säilytystilat
Raimo Selén kertoo, että ajatus muuttamisesta kypsyi aikanaan jo silloin, kun länsimetro oli suunnitteluvaiheessa. Koivusaareen oli, ja on edelleen, tarkoitus rakentaa laaja asuinalue, eikä veneiden huoltokorjaamo istuisi siihen ympäristöön. Toiminta ja etenkin logistiikka vaikeutuisi, eikä laajenemiseen olisi mahdollisuuksia.
– Juttelimme kaupungin herrojen kanssa ja heillä oli tarjota oikeastaan vain yksi paikka, jossa olisi tilaa sekä hallille että säilytyspaikoille ja myös meriyhteys, Raimo sanoo. Paikka oli Vuosaari, joka on kartalta katsottuna oikeastaan keskellä Helsinkiä.
– Hakemukseen liittyvään paperisotaan meni viisi vuotta, hän jatkaa. Kun luvat olivat valmiina, alkoi rakennusprojekti, joka kesti runsaat puoli vuotta. Kesäkuussa 2016 muutimme uuteen halliin. Tontin vuokrasopimus on 25 vuotta, pisin sopimusaika jonka kaupunki tarjoaa. Hallin rakennuskustannuksista vastasimme itse, ja pankki tietysti, eli niihin kaupunki ei osallistunut.
Kaupunki oli kaavaillut tontille kaksitasoista rakennusta ja suunnitelmien muuttaminen hidastutti lupaprosessia. – Meillä ei olisi ollut käyttöä kahdessa tasossa oleville työtiloille ja lopputuloksena oli halli, jonka korkeus sallii veneiden säilytyksen kolmessa hyllykerroksessa. Neliöitä meillä on 997 ja suuren nosto-oven vapaa korkeus on 10,4 metriä.
Koivusaaren halliin mahtui kolme venettä samaan aikaan työn alle, mutta nyt Selboat pystyy tarjoamaan huolto- ja korjauspalvelujaan myös suuremmille veneille. – Raja kulkee noin 25 tonnin kohdalla, Raimo kertoo. Meillä on kuusi metriä syvä satama, joten mobiilinosturi saa nostettua siitä kookkaitakin veneitä halliimme. Suurten moottoriveneiden osuus onkin kasvanut. Muutto Vuosaaren uuteen halliin oli kaiken kaikkiaan iso askel.
Korkeassa hallissa alle 9-metrisiä veneitä voidaan säilyttää hyllyillä.
Taattua osaamista
Yrityksen pääasiallinen toiminta muodostuu perinteisestä huolto- ja korjaustoiminnasta. Talvisäilytys tuli ikään kuin ”vahingossa” mukaan uuden hallin myötä.
– Hallissa on lähes tasainen katto, koska arkkitehti halusi, että se olisi ulkonäöltään samantapainen kuin vieressä olevat Vuosaaren sataman konttipinot, Raimo Selén kertoo. Tästä johtuen seinäkorkeus on suuri ja tilasimmekin halliin CE-merkityn teräshyllyn, jonka kokosimme itse. Hyllyllä voimme säilyttää yhdeksän metrisiä veneitä, joiden maksimipaino on neljä tonnia. Suuremmat veneet säilytämme hallin toisella sivustalla.
Selboatissa työskentelee neljä henkilöä ja tämän lisäksi yrityksen perustaja ja toinen omistaja, Raimon isä Klaus Selén on hommissa kesäkuukausina.
Osaaminen on aina ollut Selboatin valtti. Lujitemuovikorjaamisessa yritys on alusta alkaen ollut maamme taitavimpia. Puuveneitä ei korjata, koska ne Raimon mukaan kuivuisivat liikaa heidän työtiloissa.
Yrityksen erikoisosaaminen on kumiveneiden korjaaminen. Selboatilla on myös itse valmistettu kumiveneponttooneita, kun tilanne on ollut se, ettei korjaukseen tulleeseen veneeseen ole löytynyt tarvittavia varaosia. Uusien ponttoonien valmistaminen on sen verran vaikeaa, että Raimo Selénin mukaan muut korjaustyöt tuntuivat sen jälkeen helpoilta. Osaaminen säilyy ja ammattitaito kehittyy.
– Kumiveneitä on korjattu jo kolmisenkymmentä vuotta, Raimo kertoo. Olemme ainoana suomalaistelakkana käyneet kaikki mahdolliset ulkomaisten kumivenevalmistajien kurssit, eli meillä on valtuudet huoltaa ja takuukorjata eri tehtaiden tunnetuimmat kumivenemerkit.
Vakuutuskorjaaminen on Selénin mukaan vähentynyt mutta hän uskoo, että yritys tulee jatkossa tekemään perämoottorihuoltoja yhä enemmän asiakkaiden veneisiin. Moottorihuoltojen puolella Selboat tekee yhteistyötä muiden telakoiden kanssa.
Selboat Oy:n vetäjät ja taustahenkilöt, vasemmalta Cristelle ja Raimo Selén, Klaus Selén ja Leena Vento-Selén.
Pitkä historia
Klaus ”Klasu” Selén perusti Selboat Oy:n Koivusaareen vuonna 1967. Hän on Lauttasaaren poikia ja jo pienenä naskalina oli kova tarve päästä vesille -vaikka kavereiden kanssa jäälautalla keväisin, vanhempien varoitushuutojen kaikuessa kuuroille korville. Ensimmäinen oma vene maksoi 200 markkaa ja koulun näyttämön alla Klasu valmisti vuonna 1957 ensimmäisen oman vaneriveneensä.
Vuonna 1961 suoritettuaan asepalveluksensa Klasu koputti Nisse Häggblomin ovea Maritimilla, joka ottikin hänet töihin. Kuusi vuotta myöhemmin Klaus Selénistä tuli yksityisyrittäjä ja Koivusaaressa alkoi veneiden korjaus ja kunnostus. Siihen aikaan veneet olivat puuta mutta myöhemmin mukaan tulivat myös lasikuituveneiden mallien, muottien ja protokappaleiden valmistus. Selboatissa tehtiin myös Argo 16 –kilpaveneitä, jollaisella mm. Ulla Smeds ajoi kisoja.
Kun esikoinen Raimo kasvoi, teki isä hänelle optarin mahongista, samoihin aikoihin hän alkoi myös valmistaa lujitemuovisia huippuoptareita, joilla Suomen parhaat junnut kilpailivat. Selboatissa tehtiin myös E-jollia -peräti 70 kappaletta ja niillä voitettiin sekä MM-kultaa että pronssia. Kun E-jollasta tuli olympialuokka, kehitti Klasu siihen hiilikuitumaston yhdessä WB-Sailsin kanssa, myöhemmin kehitettiin myös hiilikuituinen Finnjollamasto. Klasu toimi myös Purjehtijaliiton valmennustiimissä ja oli edustuspurjehtijoidemme joukkuejohtaja vuoden 1996 olympiakisoissa.
Alkuperäinen teksti Kari Wilen, kuvat Kari Wilén ja Selboatin arkisto.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Finnboat Newsin numerossa 3/2017.