Kesän 2025 romuvenekeräys käynnistyi Saaristomerellä
Ajankohtaista 05.06.2025
Saaristomerellä kerätään parhaillaan tietoja jätekeräykseen saaristosta noudettavista romuveneistä. Muualla Suomessa käytöstä poistetut veneet voi toimittaa paikalliselle jäteasemalle.
”Käytettyjen veneiden keräys on meille luontevaa perustoiminta, mutta Saaristomeren alueella vanhat veneet eivät ole valtava ongelma. Vuosittain keräykseen on toimitettu 30–60 venettä ja keräys järjestetään nyt seitsemättä kertaa”, Katriina Murto Pidä Saaristo Siistinä ry:stä kertoo.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon keräyksessä kootaan veneitä sellaisista saarikohteista, joista venettä ei ole mahdollista kuljettaa pois maanteitse. Keräysmaksu on 190 € alle viisimetriseltä veneeltä ja se sisältää noudon, merikuljetuksen ja edelleen toimituksen jätehuoltoon Nauvon satamasta.
Saman alueen veneet kannattaa ilmoittaa kimppakeräykseen ja koota noudettavaksi samasta pisteestä. Jos samasta kohteesta haetaan useampi kuin yksi vene, maksetaan seuraavista alle 5 metrin mittaisista veneistä 100 euroa kappale.
Keräysalue rajoittuu idässä Kemiönsaaren Storöhön, lännessä Kihtiin ja pohjoisessa Naantalin ja Maskun saariston alueelle. Veneitä voi ilmoittaa keräykseen heinäkuun loppuun saakka ja m/s Roope kerää veneitä elokuusta alkaen.
- Pidä Saaristo Siistinä ry: Saaristomerellä kerätään taas romuveneitä loppukesästä
- Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautuminen Saaristomeren venekeräykseen: https://www.lyyti.fi/reg/venekerays25
Edullisinta on toimittaa vene itse paikalliselle jäteasemalle
Edullisin tapa romuveneen kierrätykseen missä tahansa päin maata on toimittaa vene paikalliselle jäteasemalle. Tarkemmat ohjeet saa omalta jäteyhtiöltä.
”Vastaanoton ja käsittelyn kustannus on tyypillisesti 20–100 € veneeltä”, kertoo kuntien jätelaitoksia edustavan Suomen Kiertovoiman Jutta Laine-Ylijoki.
Rannalle jäänyt romuvene on ensisijaisesti veneen omistajan vastuulla. Jos omistajaa ei löydy, veneestä vastaa maanomistaja ja viime kädessä kunta.
Laine-Ylijoen mukaan romuveneet eivät näyttäydy jäteyhtiöille suurena haasteena. Vanha vene on tilaa vievä ja hankala kappale liikuteltavaksi, mutta käsittely on suoraviivaista.
”Eri jäteasemille on otettu vastaan vuosittain 200–300 romuvenettä”, Laine-Ylijoki kertoo.
”Ensisijaisesti on hyvä miettiä, saadaanko vanha vene uudelleenkäyttöön. Jos veneelle ei ole omaa käyttöä, niin kannattaa pohtia voisiko sen myydä tai lahjoittaa eteenpäin”, erityisasiantuntija Henna Rinne Ympäristöministeriöstä sanoo.
Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo sanoo, että käytöstä poistetut lujitemuoviveneet ovat koko kierrätettävästä muovikomposiittien määrästä erittäin pieni, vain 2–3 prosenttia, mutta yleisölle näkyvä osa.
”Potentiaali kierrätettävien veneiden määrässä on vuosittain 800–1500 kappaletta, ja valtaosa niistä on pienveneitä. Isompia rekisteröitäviä veneitä poistuu käytöstä todella vähän, sillä lasikuituvene on yksi pitkäikäisimmistä kestokulutushyödykkeistä”, Pajusalo toteaa.
Pajusalo korostaa, että vanhan soutuveneen korvaaminen uudella on perusteltua turvallisuussyistä, jos esimerkiksi veneen kelluvuus on heikentynyt ilmasäiliöiden vuotaessa, siinä ei ole lainkaan kellutusmateriaalia tai vene on epävakaa.
Lasikuitu kiertää sementin raaka-aineeksi
Suomessa lasikuitu eli lujitemuovi on hyötykäytettävissä veneen käyttöiän päätyttyä sementin valmistuksessa. Prosessissa komposiittirakenteen vahvikkeena käytetty lasikuitu mineralisoituu klinkkerin raaka-aineeksi ja korvaa mm. kalkkikiveä. Muoviaines, yleensä polyesterihartsi, palaa tuottaen sementin valmistukseen tarvittavaa energiaa, jolloin fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän.
Suomessa muovikomposiitin kierrätys toimii Kuusakoski Recyclingin ja Finnsementin yhteistyöllä. Kuusakoski Oy ottaa vastaan materiaalin, murskaa sen sementtitehtaan tarvitsemaan palakokoon ja toimittaa kierrätettäväksi Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle.