Löydä uudet veneet, moottorit, varusteet, palvelut ja paljon muuta!

 

Yhdistävä Itämeri

Blogi 23.5.2018

Smart Marina suomiveneilee-blogissa

Valtiot tapaavat painottua sisämaihin ja ehkä siksi ne luontevasti näkevät rannikkonsa ensi sijassa rajavyöhykkeinä. Rannikoilla asuvat - ja Itämeren tapauksessa nimenomaan saaristolaiset - taas ovat aina tienneet meren olevan ennen kaikkea yhdistävä väylä vastarantojen kanssa. Meri tuo leivän, ja sen kautta on mahdollista hankkia leivän päällekin jotain.

Ehkä siksi rannikoilla ja saaristoissa on aina ollut herkkyyttä aloittaa ja toteuttaa rajat ylittäviä hankkeita helpommin ja ketterämmin, kuin komiteoihin ja byrokratiaan puuroutuvilla maakravuilla.

Tosin oma byrokratiansa on EU:n Smart Marina -hankkeellakin. Käsitelläänhän siinä yhteisiä varoja, joten suunnitelmia esitetään hyväksyttäväksi etukäteen ja tekoja valvotaan jälkikäteen. Silti hanke menee mukavan suoraviivaisesti alhaalta ylöspäin, osoitti taannoinen vierailu Ahvenanmaalle.

Smart Marinan idea pähkinänkuoressa on nostaa pohjoisen Itämeren vierassatamien tasoa veneilijöiden kannalta ja toiminnan kannattavuutta satamanpitäjien kannalta. Mukaan on lähtenyt reilut 30 satamaa Ruotsista, Ahvenanmaalta, Suomesta ja Virosta. Kuvio menee seuraavasti.

Kaikille osallistujille pidetään kurssitusta muun muassa satamanpidosta, markkinoinnista sekä ympäristön ja turvallisuuden huomioinnista kaikessa toiminnassa. Tämä tapahtuu EU-rahoilla.

Seuraavaksi kukin satama laatii suunnitelmat hankkeen tarjoamien asiantuntijoiden avustuksella siitä, kuinka juuri omaa satamaa tulisi kehittää. Pitäisikö tulla uusia palveluita vai uusi rakenteita, kuinka paljon ja millä aikataululla, jäävät satamanpitäjien harkittaviksi, mutta päätösten perustelut ja mitoitukset arvioidaan yhdessä projektin johtoryhmien kanssa.

Kun suunnitelmat valmistuvat, ryhdytään yhteistilauksiin. Suoranaiset rakennukset pystytetään omin voimin, mutta satamavarusteet saadaan edullisemmin kimpassa hyvinkin yksityiskohtaiselle tasolle asti, ponttonilaitureista aina poijukettinkeihin asti. Jälleen turvaudutaan EU-rahaan.

Työmaiden valmistumiset toki vaihtelevat niiden mittakaavojen mukaan, mutta tapaamamme ahvenanmaalaiset satamat toivoivat ainakin suurimman osan uusista palveluista olevan toiminnassa kauden 2019 alkaessa.

Siihen mennessä pitäisi myös levittää veneilijöiden tietoisuuteen hankkeen merkittävin markkinoinnillisen yhteistyön hedelmä. Älylaitteisiin ladattava Smart Marina -sovellus tulee toimimaan kaikkien hankkeen satamien yhteisenä mainoskanavana (tarjouksia, tapahtumia, tiedotteita), satamaoppaana (ilmakuvia, lähestymisohjeita) sekä yhteydenpidossa asiakkaiden kanssa (palveluiden tilauksia ja maksamista, venepaikkavarauksia). Ehkäpä käyttäjät saadaan houkuteltua vakioasiakkaiksi?

Se, miten kutakin satamaa kehitetään, pysyy siis sataman pitäjän paikallisen näkemyksen päätösvallassa. Hankkeella kuitenkin on sanavaltaa siihen, mihin suuntaan ja millä tavalla esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia yksityiskohtia toteutetaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni satama olisi hankkeen jäljeltä kokonaan tai lähes valmis Blue Flag ja/tai Blue Star Marina -standardeihin.

Blue Flag eli Sininen Lippu on meilläkin jossain määrin tunnettu, ympäristöasioihin painottuva vierassatamien hyväksyntäjärjestelmä. Blue Star on laajemmin satamien tasoa mittaava systeemi, joka ei vielä ole levinnyt Pohjoismaihin Tanskaa lukuun ottamatta.

Jos ja kun molempia saadaan näkymään kartoilla myös Pohjois-Itämerellä, niihin tottuneiden keskisen Euroopan veneilijöiden houkuttelu meidän vesillemme ottaa taas yhden askeleen eteenpäin.

Itämeri yhdistää taas, niin kuin se on aina tehnyt.