Suomen veneala palasi pandemiaa edeltävälle kasvukäyrälle

Ajankohtaista 10.02.2023

Venealalla palattiin pandemiavuosien korkeasuhdanteesta normaalille tasolle. Myytyjen uusien veneiden määrä väheni rekisteröinti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan kymmenkunta prosenttia huippuvuodesta 2021, mutta varusteiden ja moottoreiden myynti vilkastui. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto ylitti 800 miljoonaa euroa.  

Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen. Venerekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet. 

Pandemiavuodet 2020 ja 2021 toivat venekauppaan poikkeuksellisen hyppäyksen, josta laskeuduttiin viime vuonna normaalimpaan rytmiin rekisteröintien vähennyttyä edellisvuodesta 11 prosenttia. Rekisteröintimäärät olivat vuonna 2022 silti selvästi suurempia kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019. Samaan aikaan 5,5-metristen ja sitä pienempien veneiden myynti väheni Finnboatin tukkutoimitustilastojen mukaan 9 prosenttia. 

”Elämme venealalla jälleen normaaleja aikoja hyvin poikkeuksellisten aikojen jälkeen. Vaikka uusien veneiden myynti väheni edellisvuodesta, niin sekä varusteiden että moottoreiden myynti kasvoi euromääräisesti noin 10 prosenttia, joten alan kotimaan liikevaihto pysyi lähes edellisvuoden tasolla”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo. 

Kotimaiset venemerkit vahvoja suosikkeja

Suomalaisten suosikkivene oli edellisten vuosien tapaan Buster. Kotimainen alumiinivenemerkki pysyi tilastoykkösenä (572 rekisteröityä venettä) ja toisella sijalla jatkoi erityisesti daycruisereistaan tunnettu Yamarin (393 venettä). Yli 200 rekisteröintiin pääsivät myös Silver, Suvi, Faster ja Terhi – kaikki tunnettuja ja vakiintuneita suomalaisia venemerkkejä. Kymmenen suosituimman moottoriveneen kärjestä peräti yhdeksän oli kotimaisia. 

Kaikki vesikulkuneuvot, myös vesijetit mukaan lukien suomalaisten perämoottoriveneiden muodostamaan kärkijoukkoon sujahtaa sen sijaan kaksi vesijettimerkkiä, Sea-Doo ja Yamaha. 

Kotimaisuuden lisäksi suomalaisten venemakua hallitsee alumiini. Kymmenen suosituimman venemerkin kärjessä alumiinirunkoisia tai kokonaan alumiinisia veneitä valmistavat Buster, Silver, Faster ja Falcon. Silverin mallistossa on myös lujitemuovimalleja, Finnmasterin mallistossa myös Husky- ja Yamarinin mallistossa Yamarin Cross -alumiiniveneitä. 

”Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana alumiiniveneiden suhteellinen osuus on yhä lisääntynyt: kun kaikkien veneiden määrä rekisterissä on lisääntynyt seitsemän prosenttia, niin alumiinirunkoisten veneiden määrä lisääntyi samaan aikaan 13 prosenttia”, Pajusalo arvioi.  

Vesijettien suosio jatkuu tasaisena: yli tuhat rekisteröintiä vuodessa

Kun laskelmaan otetaan tavallisten veneiden sijaan kaikki vesikulkuneuvot, niin selväksi suomalaisten ohi ykköseksi nousee kanadalainen BRP, jonka valmistamia Sea-Doo-vesijettejä rekisteröitiin 1 059 kappaletta. Sea-Doon rekisteröintimäärä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. 

”Näyttää siltä, että helppokäyttöisistä ja vauhdikkaista vesijeteistä on tullut pysyvä ilmiö suomalaisessa veneilyssä. Niitä on myyty vuodesta 2018 lähtien jatkuvasti yli tuhat kappaletta vuodessa ja sen lisäksi vuosittain vaihtaa omistajaa lähes kolminkertainen määrä käytettyjä jettejä”, Jarkko Pajusalo pohtii. 

Sea-Doo oli Suomen jettimarkkinoilla ylivoimainen ykkönen. Toiseksi suosituin merkki on Yamaha, joita rekisteröitiin 93 kappaletta ja kolmantena pysyi Kawasaki 41 rekisteröinnillä. 

Kaikki rekisteröinnit vähenivät 11 prosenttia

Vuonna 2022 erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 4 589 kappaletta (5 166). Moottoriveneitä rekisteröitiin 3 242 kappaletta (3699 kappaletta vuonna 2021) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 78 (104) kappaletta. Vesijettien suosio säilyi varsin tasaisena ja niitä rekisteröitiin 1 179 kappaletta (1 276). 

Erilaisten rekisteröityjen vesikulkuneuvojen kirjo on valtava: rekisteriin merkittiin kaikkiaan 122 eri merkkiä. Suosikkien jälkeen muiden merkkien rekisteröintimäärät ovat kuitenkin vähäisiä: kymmenen kärki kattaa 75 prosenttia kaikista rekisteröinneistä ja 20 kärki peräti 88 prosenttia kaikista rekisteröinneistä. 

Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 18 kappaletta, neljä vähemmän kuin edellisvuoden aikana. Suosituimmat merkit olivat saksalainen Hanse (3 kappaletta) ja ruotsalainen Hallberg-Rassy (2 venettä). 

Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä yli 22 500 kappaletta. Kahden edellisvuoden yli 28 000 käytetyn veneen kaupan huipputasolta on tultu viidennes alaspäin, mutta omistajanvaihdosten määrä oli silti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019. Vuoden aikana vaihtoi omistajaa yli 18 000 moottorivenettä, yli 2 700 vesijettiä ja reilut 1 200 purjevenettä. 

Venäjän-kauppa päättyi

Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo pieneni tammi-marraskuussa 2022 noin 30 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin kaikkiaan lähes 10 000 kappaletta 43 eri maahan. Venetarvikkeiden suora vienti väheni 22 prosenttia. 

Tärkein vientimaa oli Ruotsi, vaikka viennin arvo pieneni 14 prosenttia: sinne toimitettiin yli 4 300 venettä yhteisarvoltaan 79 miljoonaa euroa. Toiseksi tärkein vientimaa oli Norja, jonne vienti pysyi edellisen vuoden tasolla reilussa 2 500 veneessä ja 56,5 miljoonassa eurossa. 

Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 39 kappaletta, kaikkiaan 56 miljoonan euron arvosta. Luksuspurjejahtien projektitoimitusten ajoitus vaikuttaa merkittävästi vuosittaisen viennin arvoon. Kaikkien aikojen huippuvuonna 2021 purjeveneviennin arvo oli peräti 175 miljoonaa euroa. 

Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat Sveitsi (1 vene / 13 M€), USA (6 venettä / 8 M€), Saksa (1 vene / 7 M€), Iso-Britannia: (3 venettä / 5 M€) ja Italia (3 venettä / 5 M€). 

Venäjän kauppa ei ole kokonaisuutena ollut Suomen venealalle merkittävä, mutta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan se oli kasvussa. Ennen Ukrainan sotaa Venäjälle suuntautuneesta 16 miljoonan euron viennistä lähes kaksi kolmasosaa muodostui vesijettien jälleenviennistä, mutta markkinalle vietiin myös 5 miljoonan euron arvosta moottoriveneitä ja lisäksi moottoreita ja venealan tarvikkeita. Keväällä 2022 veneiden vienti Venäjälle päättyi kokonaan. Tuonti kiellettiin lokakuussa 2022 ja se päättyi käytännössä kokonaan vuoden loppuun mennessä

Tuontia eniten Meksikosta

Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 4 500 vesikulkuneuvoa olivat käytännössä vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman noin 1 200 kappaletta. Tuonti Meksikosta pieneni 21 prosenttia.

Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tammi–marraskuun 2022 tuonti kasvoi 35 prosenttia 14,2 miljoonaan euroon ja 421 veneeseen. Ruotsista tuotin 388 venettä yhteisarvoltaan 4 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista lisääntyi 21 prosenttia.

Perämoottoreiden toimitukset edellisvuoden tasolla, komponenttipula hillitsi sähkömoottoreiden kauppaa 

Polttomoottorikäyttöisten perämoottoreiden myyntimäärä säilyi Finnboatin jäsenkunnan raportoiman tukkutoimitustilaston mukaan edellisen vuoden tasolla reilussa 12 000 kappaleessa. Kokonaisuudessaan moottoreiden tuonti kasvoi 10 prosenttia. Perämoottorivienti romahti edellisvuoden lähes 24 000 kappaleesta reiluun 7 000 moottoriin.

Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia, mutta pitkän aikavälin trendinä on pienten perämoottorien toimitusmäärien lasku samaan aikaan, kun isompien perämoottorien markkinat laajenevat, kun yhä suurempiin veneisiin asennetaan sisä- ja sisäperämoottoreiden sijaan perämoottori.  

Sähkömoottoreita toimitettiin lähes 5 000 kappaletta, kokonaisuudessaan 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sähköperämoottoreiden toimitukset vähenivät peräti 40 prosenttia ja keulamoottoreiden toimitukset 11 prosenttia.

”Sähkömoottoreiden toimitusten vähenemiseen vaikutti ennen muuta komponenttipula ja siitä johtuva heikko saatavuus”, Pajusalo selvittää. 

Sähköperämoottorit ovat erityisen suosittuja jollissa ja soutuveneissä, keulasähkömoottorit taas asennetaan lähes poikkeuksetta heittokalastusveneisiin.

Uusimaa ja Varsinais-Suomi veneilymaakuntia

Vahvimmat veneilymaakunnat olivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla rekisteröitiin yli 40 prosenttia maan kaikista vesikulkuneuvoista: Uudellamaalla 1 247 venettä ja Varsinais-Suomessa 682 venettä. 

Vilkkaimmat veneilykunnat olivat Helsinki, Turku ja Espoo, joissa veneitä rekisteröitiin 386, 190 ja 181 kappaletta. Kallaveden rannoilla Kuopiossa päästiin Espoon tuntumaan 170 rekisteröidyllä veneellä. 

Venealan suhdannebarometri ennakoi hyvän kysynnän ja työllisyystilanteen jatkuvan

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2023 ennakoi positiivisia näkymiä: Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 35 % yrityksistä ja 40 % uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan. Neljännes yrityksistä ennakoi liikevaihdon pienenevän.

Työllisyyden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla. 70 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 21 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2023. Henkilöstön arvioi pienenevän 9 % yrityksistä