Löydä uudet veneet, moottorit, varusteet, palvelut ja paljon muuta!

 

Syysvesien lämmetessä

Blogi 30.9.2020

Tuntuupa turhauttavalta, totesi kaveri mastonkaatotalkoissa.

Ainahan kauden päättymiseen liittyy tietty haikeus, mutta tänä syksynä siihen tuo kitkerän lisäsävyn erinomaisena jatkuva purjehdussää. Talkoissa touhuttiin T-paidoissa, aurinko mukavasti selkää ja hehkutti ruskassa loistavat rantamaisemat kultakehyksiksi sinisenä kimmeltävälle ulapalle.

Kylläpä tekisi mieli pitää vene edelleen vesillä, miettivät vihoviimeisiin regattoihinsa kokoontuvat purjehtijat sekä tyhjentyvien vierassatamien yörauhasta nauttivat matkaveneilijät. Kuukausi- ja vuodenaikaennusteet kertovat lokakuun jatkuvan vielä tavallista lämpimämpänä, mahdollisesti sama venyy marraskuulle asti.

Veneitä laiturissa syksyllä 2020

Jospa tulee samanlainen talvi kuin viime vuonna ja Suomenlahti pysyy jäättömänä tammi-helmikuulle? Entä jos jäätä ei tule lainkaan?

Veneilijät ymmärtävät eron säätilan ja ilmaston välillä paremmin, kuin maakravut keskimäärin. Jokainen veneilijä tietää myös, että ennusteen pidentyessä sen epävarmuus kasvaa. Siksi, mitä suuremmasta ja hankalammin telakoitavasta veneestä on kyse, pitkien ennusteiden houkutuksista huolimatta on silkkaa järkevyyttä nostaa paatit ja purret ajoissa maihin, varmuuden vuoksi.

Järkevä ja viisas toiminta vain ei aina tuota välitöntä iloa. Lämmin syksy taitaa olla yksi näistä tilanteista. Ei ihme, jos moni silmäkulma kostuu, mikäli ennusteet pitävät paikkansa, ja kutsuvia veneilykelejä joutuu katselemaan rannalta vielä vaikka kuinka pitkään.

Todennäköisyys sille on kasvussa. Vaikka jokainen lämmin syksy on ensi sijassa kertaluontoinen sääilmiö, näiden sääilmiöiden yleistyminen johtuu ilmastonmuutoksesta.

Yksi pahiten väärässä olevista sanonnoista on se, missä väitetään vahingonilon olevan paras ilo. Myötäelämisen ilo hakkaa sen mennen tullen, vaikka sutkautukseksi huonommin taipuukin. Katsokaa vaikka penkkiurheilijoita: toreilla tavataan juhlia omien voittoja, ei vastustajien tappioita.

Ehkä telakointidepressioon auttaa edes vähän sen huomaaminen, että osa kanssaveneilijöistä myös hyötyy tilanteesta. Pienten veneiden käyttäjien kaudet jatkuvat entistä pidempään. Niiden telakoinnin voi turvallisin mielin jättää viime tinkaan, traileriväki voi jopa jumpata paattiaan edestakaisin oikean ja väärän elementin välillä. Jälkimmäisiä ei pysäytä edes kotirannan jäätyminen, kun vain jostain vielä löytyy avoveteen pistävä niemennokka.

Kätevintä tietysti olisi, jos kaveriporukassa sattuisi olemaan tuollainen veneilijä. Lievää apua (mutta vain lievää, sen myönnän) antavat somekanavien videot ja valokuvat syystalven venereissuilta, vaikkei tekijöitä tunne lainkaan.

Niiden sivuvaikutuksena löysin itseni viime talvena yllättävän usein tutkimasta pienten veneiden ja trailerireiden hintoja sekä ynnäilemästä, millaista yhdistelmää autovanhukseni pystyisi hinaamaan.

Tänä syksynä mieleen on juolahtanut uusi ajatus. Suuri osa tuttavistani harrastaa matkaveneilyä, purjein tai moottorilla. Kuinkahan vaikeaa olisi puhua heitä mukaan erityisen talviveneen hankintakimppaan?