Löydä uudet veneet, moottorit, varusteet, palvelut ja paljon muuta!

 

Reiluna saaristossa

Blogi 8.7.2016

Vierassatama ja rantaravintola

”Vierassatamien pitäisi ainakin nelinkertaistaa hintansa, että ne voisivat tehdä bisnestä ammattimaisesti.”

Tokaisua ei tullut satamanpitäjältä vaan ihan muulla alalla menestyvältä yrittäjältä. Puhuimme suomalaisista saaristokohteista ja niiden palvelutarjonnan laadun ja runsauden riittävyydestä nykyisille, vaativiksi sanotuille veneilyasiakkaille.

Asia nousee takuuvarmasti esille lukuisilla laitureilla tänäkin kesänä. Likaisia pesutiloja, niukkoja kauppavalikoimia ja vähäistä henkilökuntaa harmitellaan, sekä tietysti hintoja. Hui kauhistus, jos neljän hengen yöpyminen täysin varustellussa matkaveneessä maksaa kolme kymppiä!

Yleensä ensimmäisen kiukun laantuessa muistetaan sentään rajoituksista ainakin sesongin lyhyys. Vaikeammin hahmotettava asia on se, että harva satama antaa pitäjilleen ainoan tai edes tärkeimmän tulonlähteen.

Ymmärryksen luulisi kasvavan, kun yhä useampi veneilijä itsekin tekee – halusi tai ei - tilinsä pätkätöistä tai muuten useasta lähteestä. Silloin hoidetaan tärkein asiakas tai ammatti ensimmäiseksi, ja muihin panostetaan se aika ja tarmo, mikä jää jäljelle. Pienissä satamissa tämä voi käytännössä tarkoittaa vaikka sitä, että ranta-aitan kahvikioski on tänä kesänä kiinni, kun sitä viime kesänä pitänyt sukulaistyttö saikin nyt oikean kesätyön muualta.

Kun me veneilijät kuitenkin palveluja haluamme, harmittelua hedelmällisempää on pohtia, mitä niiden hyväksi voimme itse tehdä. Tiivis kiteytys on tämä: kannetaan saariston rahaa niin paljon kuin pystymme, jotta satamat priorisoisivat veneilyvieraat mahdollisimman korkealle.

Lastataan siis kotimarketeista veneeseen vain hätävaraeväät ja käytetään muuten kyläkauppoja. Ruukkuyrttejä ja mozzarellaa kyllä tulee kauppojen hyllyille, kun niitä tarpeeksi usein kysytään. Syödään valmiissa pöydissä – nimenomaan niissä ravintoloissa, joissa ruoka tehdään paikan päällä eikä eineksiä lämmittämällä. Ostetaan jätskit, kahvit ja aamiaissämpylät aina, kun vähänkään on tilaisuutta.

Pidetään satamapäiviä muulloinkin kuin sateella, ja käydään katsomassa kaikki maksulliset kotiseutumuseot ja iltakonsertit. Annetaan hyvän kellon kuulua kauas, kun se näinä some-aikoina on helpompaa kuin koskaan: selfiet jakoon niin sauna- kuin muiltakin terasseilta.

Tuleeko tämä sitten kamalan kalliiksi? Jokainen toki elää oman rahapussinsa mukaan, mutta toivottavasti. Silloin ehkä tulee mietittyä, meneekö vuoden mittaan sama summa johonkin veneilyä turhempaan käyttöön. Lyhyenkin lentoloman hinnalla venyttää saaristoelämäänsä helposti viikon verran.

Minä ainakin anna hiilijalanjälkeni piirtyä taivaalle mieluummin kampeloiden savustuspöntön piipusta kuin suihkukoneen moottorista.