Uutta ja vanhaa turvaa

Blogi

Veneitä laiturissaVeneiden vuosikatsastus on tuttua puuhaa kaikille liittoon kuuluvien seurojen jäsenille. Liekö yhtä tuttua muille veneilijöille, että monessa seurassa katsastetaan myös seurattomien veneitä?

Pientä maksua vastaan toki, mutta silti. Käytäntö selviää kilauttamalla sinne lähimpään seuraan.

Tiedoksi niille, jotka eivät veneitään ennen ole katsastaneet, kyseessä on lähinnä neuvojen ja opastuksen jako. Ei ”wanhan ajan autokatsastuksen” kaltainen piruilu ja kyttääminen – eikä vene joudu käyttökieltoon, vaikka katsastusta ei läpäisisikään. Silloin saa vain kätevästi mukaansa listan asioista, joista huolehtimalla parantaa veneensä turvallisuutta. Eli suojaa omaa ja rakkaidensa henkeä.

Hätämerkinantovälineiden kohdalle tuli tänä vuonna katsastussääntöihin iso muutos. Tarkemmin ottaen, tuli mahdollisuus tehdä iso muutos oman veneen varustukseen, tai jättää se ennalleen. Vanhan ohjeen varustus säilyy yhä hyväksyttävänä, mutta vaihtoehdoksi hyväksyttiin paljon uutta elektroniikkaa.

Suurin ero on, että kaikissa luokissa raketit voi korvata led-soihdulla. Punasoihtuja ja oranssisavuja vaaditaan yhä raskaammissa luokissa, joten kokonaan pyrotekniikasta ei luovuta. Niistä vaikeimmin käytettäviä ovat olleet juuri raketit. Oikeaa laukaisua on ollut vaikea päästä harjoittelemaan, ja hätätilanteessa väärään suuntaan ammuttuna ne ovat olleet hyödyttömiä tai pahimmillaan vaarallisia. Led-soihtu ei sentään polta venettä, vaikka sen vahingossa suuntaisikin hetkeksi kohti kajuutan ovea.

Toinen suuri muutos on säänkestävästi suojatun matkapuhelimen nouseminen suosituksesta varsinaiseksi turvavarusteeksi 3- ja 2-luokissa. Tähän totean omien, melonnassa hankittujen kokemusten perusteella: älä luota mainoksiin!

Vedenkestäviksi mainostettujen puhelinten takuuehdoissa on yleensä maininta, jonka mukaan takuu ei kata ”epäasiallisissa oloissa” tapahtuneita vahinkoja. Sellaisiksi oloiksi listataan mm. alle nollan lämpötilat ja puhelimen altistuminen kosteudelle. Siis vaikka mainoksessa luuria uitetaan avannossa.

Ainoa tapa varmistaa puhelin rankkaa sadetta, aaltoja ja jopa upotusta vastaan on kunnon suojapussi tai -kuori.

Napinpainalluksella valmiin hätäviestin lähettävät VHF-DSC-puhelimet ovat myös siirtyneet suosituslistalta ensisijaisiksi varusteiksi. Vanhaa laitetta ei tarvitse vaihtaa, mutta kun vaihdon joskus tekee, kannattaa valita VHF-DSC.

Sitä määräykset eivät mainitse, että kolmaskin lyhenne alkaa olla arkipäivää uusissa laitteissa. AIS-vastaanotto kertoo käytännössä kaikkien ammattialusten liikkeet ja yhteystiedot, mikä on todella arvokasta avomerellä ja laivaväylien tuntumassa liikkuville. AIS-lähettimellä saa puolestaan omat tietonsa näkyviin suurten laivojen komentosilloille.

Nostalgikkona toivon, että uudet ominaisuudet virkistävät VHF-puhelimen käyttöä yleisistä asioista tiedottamiseen kantavuusalueella oleville kanssaveneilijöille. Olihan se ihan kätevää, että kun yksi vene kysyi vaikkapa vierassataman paikkatilannetta, kaikki muutkin lähiseudulla olevat kuulivat vastauksen.

Tai ehkäpä tähänkin tulee uusi, näppärästi lyhennettävä automaattinen toiminto: ”20MSOSVPK16” eli 20 Mailin Säteellä Olevien Satamien Vapaat Paikat Kello 16.